Pieni helmivyö / Suomen runoja koulunuorisolle

Produced by Tapio Riikonen

PIENI HELMIVYÖ

Suomen runoja koulunuorisolle

Toim.

J. WÄÄNÄNEN

Werner Söderström, Porvoo, 1899.

    ”Ehkä saisit laulun innon

    Uutta tulta leimuumaan.”

Säkenet.

RUNOJEN LUETTELO

1. Arinahan kulku. Kanteletar
2. Elkää ouostuko. Kanteletar
3. Enkeli ohjaa. Immy
4. Eriskummainen kantele. Kanteletar
5. Iltalaulu. Jooseppi Mustakallio
6. Isänmaalle. A. Oksanen
7. Isänmaani. J. H. Erkko
8. Joulukuusi. Z. Topelius
9. Jäänlähtö Kääpän joesta. A. Piirikivi
10. Kansalaislaulu. J. H. Erkko
11. Karjala. Arvi Jännes
12. Kelle ma sanon suruni. Kanteletar
13. Kevätlaulu. Uno v. Schrowe
14. Kirkkovenheessä. Juhani Hannikainen
15. Korpi kurjalla kotina. Kanteletar
16. Koululinna. J. H. Erkko
17. Kukat Pinciolla. J. H. Erkko
18. Kuluu ikä laulamattakin. Kanteletar
19. Kun voisin. J. H. Erkko
20. Kuva. Paavo Cajander
21. Kynälampi. A. Oksanen
22. Laki ja vapaus. Schillerin “Kellotaulusta” — A. Oksanen
23. Lapsuuden muisto. Kust. Killinen
24. Laula, laula veitoseni. Kanteletar
25. Laulu Vuoksella. J. H. Erkko
26. Lintuin käräjät. Kanteletar
27. Lintuselle. J. L. Runeberg
28. Lumisateella. Suonio
29. Lumisilla. Olli Vuorinen
30. Maamme. J. L. Runeberg
31. Mirrin uni. Alli Nissinen
32. Mirri sairastaa. Samuli S.
33. Mässääjät. Hilda Käkikoski
34. Niittypuro. J. H. Erkko
35. Ohoh kultaista kotia. Kanteletar
36. Oi Herra, anna mulle. Kyösti —n
37. Oma maa. Kallio
38. Pieni mierolainen. Uno v. Schrowe
39. Pimeä isoton pirtti. Kanteletar
40. Punkaharju. Olli Kymäläinen
41. Repo ja jänis. Kanteletar
42. Runo Alkeisopiston vihkiäisissä. Paavo Cajander
43. Runolaulaja. ” ”
44. Salomaa. ” ”
45. Santavuoren tappelu. Kaarlo Kramsu
46. Savolaisen laulu. A. Oksanen.
47. Suksimiesten laulu. Suonio
48. Suomelle. Paavo Cajander
49. Suomen valta. A. Oksanen
50. Syksytoiveita. ” ”
51. Säkenet. ” ”
52. Tervehdys auringolle. Kalevala
53. Toisin ennen, toisin eilen. Kanteletar
54. Tunnon rauha. A. Oksanen
55. Tuo kerta rajalle rauha. Kanteletar
56. Varpunen. Suonio
57. Väinämöisen sanoja. Kanteletar
58. Väinölän lapset. Arvi Jännes
59. Väsyneen valitus. J. L. Runeberg
60. Äitini. Z. Topelius

Säkenet.

Syksyn kolkko, synkkä ilta
kattaa kaupungin ja maan,
raskahasti rannan aalto
vastaa kuusten huminaan.

Kuusten alla seisoo suojus,
sepä kattotorvestaan
sukkelasti suitsuttavi
säkeniä ilmahan.

Säkenet ne säihkyellen
tuulen kanssa tanssivat,
heloittavat hetken aian,
tuikahtavat, — sammuvat.

Lämmintä ei niistä lähde,
valkene ei valju yö,
mut ne kertoo, kuinka siellä
ahkera on alla työ.

Kaikuvalla kalkkehella
seppä rautaa kuonnuttaa,
painavilla palkehilla
taaskin tulta tupruuttaa.

Säkeniä uusi sarja
lentää yöhön sankeaan,
kylän lapset seisottuvat
noita tuossa katsomaan.

Säkenell’ ei pitkä kaari
ole ilmamatkoaan,
tulen vaan saa syttymähän
käyden tulta-ottavaan.

Näinpä, lauluni, sä lennä
säkenenä säihkyten,
nuorten mieltä miellytellen,
sytytellen, sammuen.

Ehkä saisit laulun innon
uutta tulta leimuumaan
sydämissä Suomalaisten
yli kaiken Suomenmaan.

A. Oksanen.

Savolaisen laulu.

Mun muistuu mieleheni nyt
suloinen Savonmaa,
sen kansa kaikki kärsinyt
ja onnehensa tyytynyt,
tää armas, kallis maa!

    Kuin korkeat sen kukkulat,

    kuin vaarat loistoiset!

    Ja laaksot kuinka rauhaisat,

    ja lehdot kuinka vilppahat,

    kuin tummat siimehet!

Sen salot kuin siniset on,
puut kuinka tuuheat,
ja kuin humina hongikon
syv’ on ja jylhä, ponneton,
ja tuulet lauhkeat!

Ja kussa tähdet tuikkavat
kovalla talvella,
ja kussa Pohjan valkeat
suloisemmasti suihkavat
kuin Savon taivaalla?

Tok’ yhtä vielä muistelen,
sen suihke armaampi,
se silmä on Savottaren,
johonka taivas loistehen
ja sinens’ yhdisti.

Me emme liioin kerskuko,

Pages: First | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | ... | Next → | Last | Single Page